Poika on tullut kotiin

Matkalla kotiin

Perjantaina starttasi auto aamulla kello kymmenen. Illalla noin kahdeksan aikoihin saavuttiin Tuuriin, ostettiin viimeisiä ostoksia pennulle ja lähdettiin sitten ajamaan vielä viimeiset kilometrit kasvattajalle. Matkalla tuli mietittyä pennulle uutta kutsumanimeäkin, lyhyempää ja ytimekkäämpää. Vaikka ennenkin sama reitti kuljettu kun Almaa samaiselta kasvattajalta haettiin, meinattiin moneenkin otteeseen eksyä. Lopulta päästiin kuitenkin turvallisesti perille, huih. 

Kasvattajalla nähtiin niin tuttuja kuin myös uusiakin kuonoja. Ensimmäistä kertaa sain myös oman pentuni syliin. Voisinko sanoa, että se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Tykästyin poikaan heti, siinä oli jotain mistä pidin kovasti. Sellainen aktiivinen pieni otus. Niin paljon erinlaisempi kuin kettukoiran tai huskyn pentu. 

Yövyttiin kasvattajien luona, ja aamulla vaihdettiin vielä viimeiset sanaset, ennen kuin lähdettiin ajelemaan takaisin pohjoista kohti pentu mukana. Matkalla pentu ristittiin virallisesti. Joskus lapsena katsonut sellaisen elokuvan, kuin Karhuveljeni Koda. Pääosassa pieni, näsäviisas karhunpoikanen nimeltä Koda. Niimpä siitä tuli sitten Koda. 

Hei Pöllööö mie tuleeeeeen

Varpaatko jäätyy etelän pojalla

voi pelkele tässä oliki syvää

Matka meni Kodan osalta erittäin hyvin, nukkui ja pureskeli puruluita. Tarpeensa teki aina pysähdyksien aikaan ulos. Eikä kitissyt tai ikävöinyt yhtään. Kotiin saavuttua häntä vispaten tutustui uuteen ympäristöön. Pörrön kanssa olisi paremmin halunnut tehdä tuttavuutta, Pörrö nyt aina on ollut sellainen, ettei alkuun tahdo tykätä uusista tulokkaista. Ajan kanssa oppii tykkäämään.

Yön se nukkui mun kainalossa alakerrassa sohvalla. Eikä herättänyt yöllä kertaakaan, nukkui kuin tukki. Saamari on se vain helppo kakara ollut tähän asti. Muutama pissavahinko tullut sisälle, osaa jo aika hyvin osoittaa hätänsä ja pyytää ulos.

Pakko sanoa, että on se vain mahtava penska jo nyt. Pientä treenailua aloitellaan sitten kunhan rauhassa kotiutunut. Jouduin itse palaamaan takaisin kotikotiin koulun takia, mutta viikonlopuksi sitten takaisin. Tarkotus ottaa penska aina välillä tännekkin tutustumaan maailmaan. Jamin kanssa tulivat hyvin juttuun, pointsit Jamille. Almaa ei ihan vielä uskalla päästää Kodaan tutustumaan, pelkona että rikkoo paljon itseään pienemmän rajujen leikkiensä kanssa. Kuvailin pienesti videomatskua, jatkossa tulossa enemmän ja useammin. Ikävä kakaraa jo nyt.